sunnuntai 20. toukokuuta 2012
lauantai 19. toukokuuta 2012
Paljon on tapahtunut kaikkea viime päivityksestämme. Tässä päälimmäiset kuulumiset.
Viime keskiviikkona olimme jälleen hakutreeneissä Unan kanssa parin viikon tauon jälkeen. Maalimiehiä/naisia oli yhteensä kuusi, kaksi ensimmäistä oli ns. näkölähtöjä, eli Una näki, kun "ukot" juoksi metsään ja meni piiloon. Otin koiran sivulleni ja lähetin perään. Una juoksi reippaasti molempien luokse ja sai pienen annoksen ruokaansa molemmilta. Seuraavat maalimiehet olivat piiloutuneet jo valmiiksi, mutta ennenkuin lähetin koiran etsimään heitä, he näyttäytyivät piiloistaan. Jälleen juoksi pikku tyttöseni reippaasti yli kivien ja juurakoiden maalimiesten luokse, ainoa epävarmuustekijä tuli pennulle, kun maalimies seisoi piilossaan, se taisi Unaa hieman pelottaa, mutta heti, kun maalimies kyykistyi, juoksi pentu taas reippaasti sinne. Maalimiehet saattoivat mennä jo aika pitkällekin. Jokaiselta maalimieheltä Una sai palkkaa ja kävin hakemassa koiran pois, ja jos Una tuli mua vastaan kysyin siltä, että missä on, niin Una palasi takas maalimiehen luo. Haluan, että oppii pysymään siellä, kunnes ehdin paikalle. Ehkä nyt kun olen aloittanut haukkuharjoitukset, voisimme kokeilla myös maalimiehellä haukkumista ennenkuin saa palkkansa. Viimeisellä maalimiehellä oli Unan patukka ja leikkivät sillä piilossa, kun Una löysi maalimiehen. Hyvä treeni, olen tosi tyytyväinen mun pikkumaliin.
Torstaina 17.5 lähdimme Unan kanssa aikaisin aamulla koulutusleirille Janakkalaan. Siellä teimme Unan elämän ensimmäisen peltojäljen. Sää oli poutainen, mutta pelto kuitenkin melko märkää. Tallasin pienen neliön jäljen alkuun paalun viereen ja lähdin lyhyin mahdollisimman peräkanaa olevin askelin astelemaan jälkeä myötätuuleen. Unan omia ruokanappuloita laitoin joka askeleelle kantapään ja varpaideni kohdalle maahan. Askeleita tuli yhteensä n.70, mutta matka nyt ei ollut hirmuisen pitkä, ehkä 20-30metriä. Lopetukseen laitoin hieman enemmän ruokaa, lähinnä merkiksi itselle, että nyt loppuu. Annoin jäljen vanheta tunnin verran ja katselin sillävälin muiden jäljenajoa. Oli hienoa seurata jo kokeneempia koirakoita ja sain paljon hyödyllistä tietoa.
Kun sitten otin Unan autosta ja lähdimme jälkeä ajamaan, veti Una taas kieli sinisenä palaen halusta päästä hommiin. Koitin koiraa hieman rauhoittaa ennen aloitusta, mutten tainnut siinä kovin hyvin onnistua, sillä ensimmäiset metrit olivat aika höösäämistä, kunnes koira sai ajatuksesta ja rytmistä kiinni. Loppujälki menikin oikein hienosti ja Unan työskentely oli rauhallisempaa kuin vielä koskaan ennen. Kouluttajaltamme sain vielä hyviä ohjeita miten saada koiraa rauhoittumaan jo ennen aloitusta, tätä kokeilimme sitten seuraavana päivänä.
Torstaina otimme iltapäivällä myös pienimuotoisesti nappulatottista, seuraamista ja eritoten sitä halusin hioa, että kun liikkeeni pysähtyy, niin Una menisi nopeammin istumaan. Tähän sain hyviä ohjeita, eli mun pitää olla myös itse nopeampi ohjatessani koiraa. Toisena ongelmanani esitin olevan tänne-käskyn, jolloin toivoisin koiran tulevan aina eteeni istumaan, lähes kiinni itseeni, mutta Una jää aina melko kauas. Tähän saimme hyviä vinkkejä, joita jatkossa alamme työstämään.
Torstaina leikimme hieman myös patukalla, ongelmanamme on ollut se, kun Una rauha-vaiheessa on lähes aina sylkäissyt patukan muutaman sekunnin kuluttua suustaan ulos. Tämän olen mitä todennäköisimmin itse aiheuttanut, kun olen rauha-vaiheesta käskenyt koiraa aina irroittamaan patukasta. Nyt saimme tähänkin loistavia ohjeita miten toimia jatkossa. Eli irroitus tapahtuu esim. kesken vetoleikin, ei ikinä rauhasta. Rauha-vaiheen tulee olla nyt lyhyempi ja leikki jatkuu samantien taas.
Perjantaina 18.5. teimme taas aamusella jäljen peltoon, olosuhteet olivat lähes samanlaiset, kuin torstaina, mutta tuuli oli erittäin navakkaa. Tein jäljen kuten edellisenäkin päivänä, mutta nyt lisäsin jäljen päähän esineen (ruokarasian) ja alamme siis opettelemaan myös ilmaisua. Tällä kertaa ajoon lähtiessä otin Unan sivulleni ensin istumaan ja hetkeksi rauhoittumaan, jotta kykenisi kanavoimaan viettinsä paremmin kohti maata :) Harmikseni vain menin hieman liian kauas paalusta tämän rauhoittumisen tekemään, ensi kerralla olen tarkempi! Una oli jokatapauksessa vielä rauhallisempi kuin eilen ja lopussa kun löysi rasiansa, menin koiran vierelle ja käskin maahan. Tämän tehdessään sai ruokansa, mutta nyt kun tätä alamme harjoittelemaan, alan opettamaan tähänkin asiaan rauhallisuutta, sillä nyt pompsahti koira samantien ylös, kun rasian kansi aukesi. Hyviä, hyviä ohjeita sain roppakaupalla tähänkin!
Laitan tähän vielä linkin perjantain jälkivideoon.
http://www.youtube.com/watch?v=7nCmzkbNk1A&feature=youtu.be
Näiden ohjeiden avulla on taas hyvä lähteä viemään harjoituksia eteenpäin :)
Laitan Unan haukkumisharjoitus- videon tänne myös, kunhan se on latautunut valmiiksi.
Viime keskiviikkona olimme jälleen hakutreeneissä Unan kanssa parin viikon tauon jälkeen. Maalimiehiä/naisia oli yhteensä kuusi, kaksi ensimmäistä oli ns. näkölähtöjä, eli Una näki, kun "ukot" juoksi metsään ja meni piiloon. Otin koiran sivulleni ja lähetin perään. Una juoksi reippaasti molempien luokse ja sai pienen annoksen ruokaansa molemmilta. Seuraavat maalimiehet olivat piiloutuneet jo valmiiksi, mutta ennenkuin lähetin koiran etsimään heitä, he näyttäytyivät piiloistaan. Jälleen juoksi pikku tyttöseni reippaasti yli kivien ja juurakoiden maalimiesten luokse, ainoa epävarmuustekijä tuli pennulle, kun maalimies seisoi piilossaan, se taisi Unaa hieman pelottaa, mutta heti, kun maalimies kyykistyi, juoksi pentu taas reippaasti sinne. Maalimiehet saattoivat mennä jo aika pitkällekin. Jokaiselta maalimieheltä Una sai palkkaa ja kävin hakemassa koiran pois, ja jos Una tuli mua vastaan kysyin siltä, että missä on, niin Una palasi takas maalimiehen luo. Haluan, että oppii pysymään siellä, kunnes ehdin paikalle. Ehkä nyt kun olen aloittanut haukkuharjoitukset, voisimme kokeilla myös maalimiehellä haukkumista ennenkuin saa palkkansa. Viimeisellä maalimiehellä oli Unan patukka ja leikkivät sillä piilossa, kun Una löysi maalimiehen. Hyvä treeni, olen tosi tyytyväinen mun pikkumaliin.
Torstaina 17.5 lähdimme Unan kanssa aikaisin aamulla koulutusleirille Janakkalaan. Siellä teimme Unan elämän ensimmäisen peltojäljen. Sää oli poutainen, mutta pelto kuitenkin melko märkää. Tallasin pienen neliön jäljen alkuun paalun viereen ja lähdin lyhyin mahdollisimman peräkanaa olevin askelin astelemaan jälkeä myötätuuleen. Unan omia ruokanappuloita laitoin joka askeleelle kantapään ja varpaideni kohdalle maahan. Askeleita tuli yhteensä n.70, mutta matka nyt ei ollut hirmuisen pitkä, ehkä 20-30metriä. Lopetukseen laitoin hieman enemmän ruokaa, lähinnä merkiksi itselle, että nyt loppuu. Annoin jäljen vanheta tunnin verran ja katselin sillävälin muiden jäljenajoa. Oli hienoa seurata jo kokeneempia koirakoita ja sain paljon hyödyllistä tietoa.
Kun sitten otin Unan autosta ja lähdimme jälkeä ajamaan, veti Una taas kieli sinisenä palaen halusta päästä hommiin. Koitin koiraa hieman rauhoittaa ennen aloitusta, mutten tainnut siinä kovin hyvin onnistua, sillä ensimmäiset metrit olivat aika höösäämistä, kunnes koira sai ajatuksesta ja rytmistä kiinni. Loppujälki menikin oikein hienosti ja Unan työskentely oli rauhallisempaa kuin vielä koskaan ennen. Kouluttajaltamme sain vielä hyviä ohjeita miten saada koiraa rauhoittumaan jo ennen aloitusta, tätä kokeilimme sitten seuraavana päivänä.
Torstaina otimme iltapäivällä myös pienimuotoisesti nappulatottista, seuraamista ja eritoten sitä halusin hioa, että kun liikkeeni pysähtyy, niin Una menisi nopeammin istumaan. Tähän sain hyviä ohjeita, eli mun pitää olla myös itse nopeampi ohjatessani koiraa. Toisena ongelmanani esitin olevan tänne-käskyn, jolloin toivoisin koiran tulevan aina eteeni istumaan, lähes kiinni itseeni, mutta Una jää aina melko kauas. Tähän saimme hyviä vinkkejä, joita jatkossa alamme työstämään.
Torstaina leikimme hieman myös patukalla, ongelmanamme on ollut se, kun Una rauha-vaiheessa on lähes aina sylkäissyt patukan muutaman sekunnin kuluttua suustaan ulos. Tämän olen mitä todennäköisimmin itse aiheuttanut, kun olen rauha-vaiheesta käskenyt koiraa aina irroittamaan patukasta. Nyt saimme tähänkin loistavia ohjeita miten toimia jatkossa. Eli irroitus tapahtuu esim. kesken vetoleikin, ei ikinä rauhasta. Rauha-vaiheen tulee olla nyt lyhyempi ja leikki jatkuu samantien taas.
Perjantaina 18.5. teimme taas aamusella jäljen peltoon, olosuhteet olivat lähes samanlaiset, kuin torstaina, mutta tuuli oli erittäin navakkaa. Tein jäljen kuten edellisenäkin päivänä, mutta nyt lisäsin jäljen päähän esineen (ruokarasian) ja alamme siis opettelemaan myös ilmaisua. Tällä kertaa ajoon lähtiessä otin Unan sivulleni ensin istumaan ja hetkeksi rauhoittumaan, jotta kykenisi kanavoimaan viettinsä paremmin kohti maata :) Harmikseni vain menin hieman liian kauas paalusta tämän rauhoittumisen tekemään, ensi kerralla olen tarkempi! Una oli jokatapauksessa vielä rauhallisempi kuin eilen ja lopussa kun löysi rasiansa, menin koiran vierelle ja käskin maahan. Tämän tehdessään sai ruokansa, mutta nyt kun tätä alamme harjoittelemaan, alan opettamaan tähänkin asiaan rauhallisuutta, sillä nyt pompsahti koira samantien ylös, kun rasian kansi aukesi. Hyviä, hyviä ohjeita sain roppakaupalla tähänkin!
Laitan tähän vielä linkin perjantain jälkivideoon.
http://www.youtube.com/watch?v=7nCmzkbNk1A&feature=youtu.be
Näiden ohjeiden avulla on taas hyvä lähteä viemään harjoituksia eteenpäin :)
Laitan Unan haukkumisharjoitus- videon tänne myös, kunhan se on latautunut valmiiksi.
keskiviikko 9. toukokuuta 2012
keskiviikko 11. huhtikuuta 2012
Keskiviikko, 11. Huhtikuuta 2012
Tänään olimme Unan kanssa toista kertaa hakutreeneissä. Pentu oli todella reipas, meni rohkeasti heti tutustumaan sille vieraisiin ihmisiin sillävälin kun laitoin sen ruokaa pikkurasioihin. Porukka syötti Unalle nappuloita käsistään aina kun pentu tuli.
Jaoin rasiat maalimiehille ja sitten yksi kerrallaan menivät piiloon, ensimmäinen ihan lähelle, noin 10 metrin päähän puun taakse ja kun lähetin Unan hakemaan, juoksi pentu reippaasti suoraan maalimiehen luo ja sai sapuskaansa. Menin itsekin sinne ja otin Unan haltuuni, eli pidin kiinni ja osoitin seuraavaa maalimiestä, joka juoksi seuraavaan piiloon, nyt jo huomattavasti kauemmas. Taas pentu lähti kuin ammuttuna suoraan kohti maalimiestä ja jälleen sai osan ruokaansa. Jälleen kävelin sinne, otin pennun kiinni ja seuraava maalimies lähti liikkeelle. Pentu lähti jälleen kyvin maalimiestä kohden, mutta sitten sai nenäänsä hajun (ilmeisesti ruokarasiasta, joka oli jäänyt penkille, koska lopulta sinne juoksi) ja maalimies joutui juoksemaan piilostaan, jotta Una lähti perään ja sai osan ruokaansa taas.
Haimme lopun ruokaakin (eli rasian, jonka Una oli haistanut kesken kaiken), ja vielä kaksi maalimiestä lähtivät piiloihin, jolloin pentu toimi taas hienosti. Vaikkei varsinaisesti nenäänsä vielä joutunutkaan käyttämään, niin olen tosi tyytyväinen siihen, että irtaantui minusta jo niin pitkälle ja meni reippaasti maalimiesten luo :) Tästä on hyvä jatkaa jälleen ensi viikolla. :)
Teimme myös muutaman toisenlaisen harjoituksen....kiipesin piiloon erilaisiin rakennelmiin (hakualue toimii siis poliisikoirien harjoittelu"ratana", eli alueella paljon erilaisia piiloja ym.rakennelmia) ja katsoin, onko pennulla rohkeutta tulla perässäni ja että mitä se tekee, jos ei pääse luokseni. Ensimmäiseen piiloon kiipesi vaivatta ja sai palkaksi muutaman nappulan. Seuraavaan piiloon meni lähes pystysuorat tikkaat, joten sinne ei pentu päässyt. Aikansa kun yritti ja tajus, ettei pääse ja mä vielä piilosta vähän yllytin, alkoi Una haukkumaan ja silloin tulin heti esille piilosta :) Eli varmaan saa oppimaan tuon haukkumalla ilmaisun suht helposti :)
Tosi tyytyväinen tän illan treeniin :)
Jaoin rasiat maalimiehille ja sitten yksi kerrallaan menivät piiloon, ensimmäinen ihan lähelle, noin 10 metrin päähän puun taakse ja kun lähetin Unan hakemaan, juoksi pentu reippaasti suoraan maalimiehen luo ja sai sapuskaansa. Menin itsekin sinne ja otin Unan haltuuni, eli pidin kiinni ja osoitin seuraavaa maalimiestä, joka juoksi seuraavaan piiloon, nyt jo huomattavasti kauemmas. Taas pentu lähti kuin ammuttuna suoraan kohti maalimiestä ja jälleen sai osan ruokaansa. Jälleen kävelin sinne, otin pennun kiinni ja seuraava maalimies lähti liikkeelle. Pentu lähti jälleen kyvin maalimiestä kohden, mutta sitten sai nenäänsä hajun (ilmeisesti ruokarasiasta, joka oli jäänyt penkille, koska lopulta sinne juoksi) ja maalimies joutui juoksemaan piilostaan, jotta Una lähti perään ja sai osan ruokaansa taas.
Haimme lopun ruokaakin (eli rasian, jonka Una oli haistanut kesken kaiken), ja vielä kaksi maalimiestä lähtivät piiloihin, jolloin pentu toimi taas hienosti. Vaikkei varsinaisesti nenäänsä vielä joutunutkaan käyttämään, niin olen tosi tyytyväinen siihen, että irtaantui minusta jo niin pitkälle ja meni reippaasti maalimiesten luo :) Tästä on hyvä jatkaa jälleen ensi viikolla. :)
Teimme myös muutaman toisenlaisen harjoituksen....kiipesin piiloon erilaisiin rakennelmiin (hakualue toimii siis poliisikoirien harjoittelu"ratana", eli alueella paljon erilaisia piiloja ym.rakennelmia) ja katsoin, onko pennulla rohkeutta tulla perässäni ja että mitä se tekee, jos ei pääse luokseni. Ensimmäiseen piiloon kiipesi vaivatta ja sai palkaksi muutaman nappulan. Seuraavaan piiloon meni lähes pystysuorat tikkaat, joten sinne ei pentu päässyt. Aikansa kun yritti ja tajus, ettei pääse ja mä vielä piilosta vähän yllytin, alkoi Una haukkumaan ja silloin tulin heti esille piilosta :) Eli varmaan saa oppimaan tuon haukkumalla ilmaisun suht helposti :)
Tosi tyytyväinen tän illan treeniin :)
maanantai 9. huhtikuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)